Laitoin äidin kanssa verhot ja isä ja Kulta kiinnittivät rullaverhot paikoilleen. Tällä viikolla vanhempani tuovat kalusteet sisään ja sitten mökki odottaakin enää yöpyjiään :)
Juhannus vietetään mökissä serkkuni, Veetin kummitädin, kanssa. Mukavaa saada omaa tillaa ja rauhaa. Rauhaa varsinkin mammaltani, ihme siinä on oikea pakkus. Saaranaa minulle miksi en anna Veetille vettä mihin on sekoitettu hunjaa. Hunajahan on kielletty pieniltä ja mitäs jos Veeti onkin jollekin siitepölylle allerginen ja saa kauhean kohtauksen siitä! Hyvä ihme sentään. Antaisi nyt minun kasvattaa poikani niinkuin minä parhaaksi nään... niin ja tällähetkellä näen perhaaksi sen että aloitamme antamaan kiinteää ruokaa ja PISTE.
En rupea odottamaan neuvolan aamenta tässä asiassa, poika on jo 4kk joten on korkea aika aloittaa peruna ja porkkana sekä peruna ja banaani :) Velliä onkin Veetille tullut annettua ja pitkään.
Tässä nyt niitä on, otsikossa lupaamiani linnunpoikasia :)
Sinitiainen oli tehnyt pesän vnahaan postilaatikkoon kummisetäni luona (siis siinä aivan meidän mökin vieressä) Lauantaina kävin hiljaa kurkkaamassa pesään ja nappasin kuvan. Siellä niitä oli, järkyttävän rumia pieniä lintuja suut apposen ammollaan. Sunnuntaina kävin uudelleen kun emoa ei enää ollut näkynyt käyvän pesällään. Poikaset makasivat heikkokuntoisina pesässään. Emo oli joko jäänyt haukan tai jonkun muun pedon kynsiin tai hylännyt pesän. Sääliksi kävi niitä pikkuisia ;( Jos Veeti olisi isompi ollut olisin ehdottomasti ottanut yhden pojan pesästä ja olisimme hoitaneet se isoksi. Mutta nyt kun vauvakin on vielä niin pieni en jaksa mitenkään enään hoitaa linnun poiksta. Kylmettynyt poikanen olisi laitettu vain lämpimään saunaan tai uuniin (uuni siis ei mitään 100 astetta vaan hitusen lämpimälle) ja sitten matoja suuhun. Hoidin näin oman isäni kanssa varpusen poikasen ollessani lapsi. Hommaa siinä on mutta erittäin antoisaa. Luonnon laki se on että heikoimmat kuolee. Mistä sitä tietää vaikka poikasissa olisi ollut jokin sairaus ja emo hylkäsi ne siksi. Surullista... vieläkin selkäpiitä karmii ajatella poikasten kohtaloa.
Tänään meidän grillipaikalla järjestettiin grilli-ilta ja juteltiin tuosta meidän parvekerempasta. Aika yllätyksiä oli tullut. Homeessa osa toisen talon pervekkeista ja kokonaisia seiniä oli jouduttu kaatamaan nurin. Ja kuulemma tämä meidän parveke mikä on eteläsivulla on alttiimpi luonnon voimille... ei kuulemma halunnut maalata piruja sienille mutta kuitenkin... hui sentään! Tarjolla oli grilli makkaraa kahvia ja pullaa sekä piirakkaa. Sain piirakan ja kahvin käteeni ja aloimme puhumaan remontista. Väki tuntui olevan aika kyllästynyt hallituksen tapaan hoitaa asioista. Keskustelu kävi sitten vähän kärttyisäksi ja Veeti päättä keventää tunnelmaa kiljaisemalla rieumukkaasti kesken kaiken. Kaikki rämähtivät nauruun ja Veeti jatkoi sooloaan vähän väliä.
Tänään meidän grillipaikalla järjestettiin grilli-ilta ja juteltiin tuosta meidän parvekerempasta. Aika yllätyksiä oli tullut. Homeessa osa toisen talon pervekkeista ja kokonaisia seiniä oli jouduttu kaatamaan nurin. Ja kuulemma tämä meidän parveke mikä on eteläsivulla on alttiimpi luonnon voimille... ei kuulemma halunnut maalata piruja sienille mutta kuitenkin... hui sentään! Tarjolla oli grilli makkaraa kahvia ja pullaa sekä piirakkaa. Sain piirakan ja kahvin käteeni ja aloimme puhumaan remontista. Väki tuntui olevan aika kyllästynyt hallituksen tapaan hoitaa asioista. Keskustelu kävi sitten vähän kärttyisäksi ja Veeti päättä keventää tunnelmaa kiljaisemalla rieumukkaasti kesken kaiken. Kaikki rämähtivät nauruun ja Veeti jatkoi sooloaan vähän väliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti