Kesän saalistusretkien saaliit

Lupasin laittaa kuvia kesällä Veetilla hankkimistani vaatteista. Tässä ei kylläkään ole vielä kaikki, sillä tajusin juuri että tuolla laatikossahan on lisää mitä mammuliini osti Veetille. Hän (oma äitini siis) on eirikoistunut ostamaan Veetille vaatteita, siis ihan kysymättä että mitä tarvittaisiin. Kävin juuri läpi Veetille pieneksi jääneet vaattee ja löysin 3 toppapukua ... mitähän niilläkin tekisi... Ostin Veetille yhden ja vanhempani innoissaan ostivat kaksi toinen kokoa 56 ja toinen 68. No eihän Veeti nyt talvella ollut 68 kokoa, saa nähdä meneekö puku enää kun tulee kylmemmät kelit.

No mutta tässä näitä nyt sitten on:

Brio-kirahvi.

Samainen kirahvi, jolta saa renkaat kaulasta. Meren ystävät
kirja jossa on hupisteltäviä kaloja ja koralleja.


Tässä sitten vaateita. Bodyja 5kpl sukkahousut, sormikkaat, ruokalappu
kahdet housut sekä potkuhuosut ja samettihaalari.


Nämä uudet Tutan siili tuotteet veivät minulta jalat alta!
Niin suloisia että piti sitten ostaa samaa sarjaa potkuhuosutkin.

ui<3


Sinnä näkyypi kusu paita, sekä pikkuisen bodya jossa lukee
masussa this side up ja selässä
turn a ruound

Hurmaannuin nähin. Teidän kyllä miten JÄRKYTTÄVÄÄ
on laittaa lapselle sormikkaa. Muistan jopa kerran kun isä laittoi minulle niitä lapsena.

Nämä ihanat ruskeat lappuhaalarit ovat kokoa 86.
Eli 10cm pitää Veetin vielä kasvaa niin sitten ovat hyvät.
Suloiset kapistukset :)

Ja tähän loppuun on varmasti hyvä kertoa meidän tämänpäiväisestä haahuilustamme!
Täällä meillä on sellainen avoin päiväkoti kuin Soittorasia.
No päätin sitten että mennään sinne poikkeamaan. Päättelin sitten että sen pitää ollo tuolla meidän kaupalla päin kun neuvolatäti niin kerran sanoi.
Lähdettiin siis sinne. Olimme kävelleet jo hyvän matkaa eikä kyseistä katua löytynyt mistään. Lähetin sitten Kullalle viestin että jos katsoisi missä kyseinen Raiviosuonmäki on... Tietysti se oli aivan toisessa suunnassa, eikun sinne siis. Viehoin näin kerrostalon ovessa lapun PÄIVÄKOTI SOITTORASIA oi miten lupaavaa, eikun tuosta portista sisään ja ei, ei siitäkään portista päässty, entäs tuo? ei, ei se ollut sekään. No jos menen tuolta ? Ei sielltäkään pääse. Varmaan puolisen tuntia minä siellä Veeti vaunuissa iloisesti nukkuen hiihtelin hukassa kunnes olin jo luovuttamassa ja löysin Soittorasin oven! Jei hyvä äiti! Ovessa oli lappu: Avaamme jälleen 18.8.2010 Hyvää kesää! %%$@@!!! Ei voi muuta sanoa. No Veeti heräsi ja kikatti iloisti. Totesin Veetille että "Otetaan tämä ihan kuntoilu mielessä ja tullaan siis keskiviikkona uudelleen" Olisin ihan kiva että sitten neuvolassakin tiedettäisiin milloin kyseiset paikat ovat auki... ja että edes himan missä suunnassa ne ovat... kiitoos

Isiä ikävä... siis shoppaamaan

Meidän isi on nyt sitten taas viikon ollut Vantaalla yksinään... Ikävä on kova äidillä ainakin Veetiä ei tunnu harmittavan. Mammalassa on mukavaa. Huomenna isi tulee :)

Tätä ikävää olen siten purkanut ja yrittänyt unohtaa käymällä äitini kanssa kaupoissa. Olen tehtny pussillisen löytöjä Veetille, ihan uusia bodyja kokoja 74-80 sekä ihanat lappuhaalarit kokoa 86 <3 Kuvia pistän kotona tulemaan kesän saalistusretkistäni.

Niin ja Veetillä on nyt ihkaensimmäiset kengät <3<3 oi että poika on suloinen ne jalassaan äidin mussuliini.

Kesän aikana on kaksi vaatekokoa mennyt pieneksi nyt käytämme kokoa 68. Syödään puuroa lihaa ja perunaa kasviksia ja vadelma sekä mustikka on Veetin mieleen, mutta ehdoton suosikki on puolukka puuro. Sitä syödessä mumistaan tyytyväisenä eikä yhtään tarvitse pyytää avaamaan suuta. Kaiken maailman puurot menevät Veetille kuin kuumille kiville :) Kaksi hammastakin on pöllähtänyt suuhun ja lisää on tulossa.

Tänään tajusin että meidän Veeti täyttää 6kuukautta aivan pian! Mihin tämä aika on mennyt? Ei äidin kultavauva ole pian enää niin pikkuinen vauva <3

Kahdet häät ja yhdet hautajaiset

Tämä kesä tuntui lähes täydelliselle. Kesäkuussa häät ja hellettä, heinäkuussa häät ja hellettä. mutta eikös sitä sanota että ei niin paljon hyvää etteikö jotain pahaakin.

Vanhemmillani oli heidän kummityttönsä häät viime lauantaina, ja morsiamen isän leski kuoli samana päivänä vain pari tuntia ennen vihkiäisiä. Hän oli hyvin lähienen isänsä (joka oli oman isäni veli) uuden vaimon kanssa ja luonnollisesti uusikin vaimo (joka oli jo leski ollut kaksi vuotta) kutsuttiin häihin. Lääkäreiden mukaan mitään ei ollut tehtävissä sillä kyseessä oli keuhkoveritulppa. Morsiusparille ei kerrottu koko iltana oikeaa syytä miksi hän ei saapunut paikalle, sanottiin vain että hänet vietiin sairaalaan pahan asmakohtauksen vuoksi.

On se kummaa kun tuo viikatemies rakastaa meidän sukua niin. Viimeiset kuusi vuotta on ollut vähintään yhdet hautajaiset vuodessä välillä joka kahdet samassa kuussa. Isäni kanssa juuri edellis viikolla juteelimme että on se kiva kun nyt on häitä eikä hautajaisia. No ei sille mitään mahda.

Näin jälkeen päin kun ajattelin niin lauantai aamu (siis sinä aamuna kun muutaman tunni kuluttua tuli kuolema jälleen kyllän) oli aivan ihmeellinen. Olimme Kullan kanssa mökillä ja nousin seitsämän aikaan aamulla. Järvi oli aivan tyyni, niin peilityyni että siitä näki oman kuvasa aivan selvästi.

(kuva meidän mökin laiturilta)

Oli jotenkin aavemaisen hiljaista, lämpöä oli vain 16 astetta ja oli hyvin syksyinen ilma. Sanoinkin Kullalleni siinä kun kävelimme mökkiin Veeti sylissä että ompa selkäpiitä karmivaa. Tuffalla siis isäni isällä oli tapana sanoa että kun järvi on aamulla hiljaa ja linnut ei laula joku kuolee. Järvi suree silloin. Saatumaahan se nyt oli mutta kaamea sellainen.

Vähän iloisempiin aiheisiin sitten.
Minulta hajosi puhelin... En tiedä on ko se niin iloista, mutta rikki se nyt sitten on, näppäimet eivät toimi. Kävin kyllä jo ostamassa uudenkin maksoi 69 € ja on vaaleanpunainen Nokia 2690 . Järityttävää miksi nuo vehkeet eivät voi kestää! Ärsyttävää MURRR

Niin ja olen taas Porissa tämän viikon :) Meidän parveketta hiekkapuhalletaan ja maalataan, siinä käryssä ei ole vanha kärppäkään!