Sadepäivän piirakkahöpinöitä

Ei nyt tänään sentään ihan koko päivää satanut mutta iltapäivästä iltaan asti tuli vettä harmillista. Vaikkakin hyvä sää on mielestäni vai pukeutumiskysymys, mutta tänään sade jotenkin vain laski mielentilaani. Lisänä vielä se että meillä on EDELLEEN koko parveke peitettynä joten olohuoneesta näkymä on tämä:

Todella viehättävä... Olen jo unohtanut miltä meidän takapihalla edes näytti. Meillä on olohuoneessa parvekekalusteet kun eivät muualle mahdu, erittäin viehättävää. Remointin pitäisi pian valmistua, ja tuleehan siihen vielä 7000€ lisää lainaakin.

Nooh mutta pirteämäpiin asihoin:)

Olen jo pari päivää tuuletusparvekkeella kaniamme herjatessa nuuhkinut ihania omenan tuoksuja. Naapurimme näet säilyttivät omenoitaan tuuletusparvekkeella. Ette uskokaan miten paljon teki mieli napata yksi ja syödä! Nams noita punaposkisia kaneliomenoita :)
Eilen illalla sitten soi ovikello ja Kulta ehti manata että varmana tv-lupatarkastaja mutta siellä olikin naapuri, joka kysyi tahtoisimmeko omenoita kun heillä on niitä aivan liikaa. Tieytsi meille kelpasi :)

Siinä niitä nyt on! Ihania syksy omppuja!
Päätin sitten leipoa piiraka. Meillä ei ollut vaniliinisokeria eikä fariinisokeria, joten aamulla kun lähikauppa aukesi niin kipitin sinne ja ostin. Kotiin päästyäni Veetin nukkuessa aloitin leipoa.
Reseptinä minulla on yksinkertainen Nellin piirakka:

2 munaa
2 dl sokeria
1tl vaniliinisokeria
3 1/2 dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhetta (laitan itse vähän reilummin)
1 1/2 dl maitoa
150g margariiniä (käytin lorauksen rypsiöljyä tulee keveämpää)

Sitten vaan kaikki sekaisin ja vuokaan ja omput tai marjat päälle ja päälle fariinisokeria jotta saadaan aikaan kaunis kullanruseka pinta. Fariinisokeri myös antaa mukavan maun jos omenat ovat kirpeitä ;) uuniin 200 astetta ja siinä se

ja tälläinen siitä sitten tuli

Ei se nyt mikään taideteos ole mutta hyvää se oli!

Söin kolme palasta kahvin kera ja voin sanoa että kyllä hymy tuli huulille :) En ole mikään leipoja tyyppi mutta tämä Nellin piirakka on niin helppo tehdä ja nopea että sen tekee ihan ilolla :)

Veetikin maistoi omenaa ensimmäisen kerran eilen, eikä suu mennyt yhtään mutruun :) Tässä pikku omenaposkemme nukkuu :) <3

Sain tänään myös valmiiksi Veetin villasukat :)

Tämä väriään vaihtava lanka mukavaa kutoa, ei tarvitse erikseen tehdä raitoja ja jälkeen sitten tuskastua eriväristen lankojen päättelemisen paljouden kanssa. Ainoa huonopuoli on se että lankaa menee hukkaan jos tahtoo aivan samaan tapaan vaihtuvat värit sukkiin. Päätin sitten että ei ole mitään väliä jos toinen sukka alkaa vähän tummemmalla ja toinen loppuu vaalean siniseen ja toinen tummansiniseen raitaan.

Neuvolassa

Tänään sitten käytiin taas huutamassa neuvolassa, siis Veeti huusi en minä :)

Painoa ja pituutta oli tullut jälleen eirttäin hyvin ja vierastaminenkin suoritettiin erittäin hyvin.


Ruokaan käskettiin laittaa öljyä että paino ei tipu nyt kun Veeti ryömii. No minäpä lisään voita ;D Kyllä pikkuiselle sitä saa antaa. Niin ja kuulemma saa jo istuttaakin! EI KAI!! Veeti on viimeiset kaksi kuukautta halunnut istua ja seistä ihmettelemässä maailmaa.

Tänään aloitettiin sitten mukista juominen oikein täyspainoisesti, menikin oikein hyvin :) Yöllä maito juodaan vielä kyllä tuttipullosta, mutta päivisin käytössä vain muki.

Äitini oli taas vähän osteskellut veetille ;D

Boddyt kokoa 74 eli menevät juuri nyt. Pupu ja Muna kirjan, jonka Veeti ihan itse valitsi. Puolvuotis lahjaksi Veeti sai siniset housut muumi-lautasen ja matkalautasen jossa on lusikka mukana. En jaksanut nyt vain muistaa kuvata niitä kaikkia. Nalle- Puh lakin ja tumput Veeti sai kummelitaan kun kävivät kylässä. Nyt pitäisi pojalle ostaa housuja kokoa 74 kun tuntuu punteista nilkat vilkkuvan. Kurkkasin eilen Prismasta mutta mitään kovin kivoja ei ollut.

Ystävä kylässä ja uutisia koulusta

Saimme tänään vieraita kun Veetin kummisetä ja kummitäti sekä heidän poika tulivat kylään. Veetin kummivanhempien poika on kolme viikkoa nuorempi kuin Veeti ja tänään tavattiin pitkästä aikaa. Pojat siinä tuijottelivat toisiaan että mitä kummaa onko tälläisiä pikkuisia enemmäkin olemassa.

Veeti vierastaa nykyään helposti, ja kummit olivat pelottavia :) Veeti sai heiltä nalle-puh lakin ja tumput puolivuotis lahjaksi :) Pojat kävivät yhdessä keinumassa ja Veetillä ainakin oli hirveään hauskaa, nauratti niin että :)

Illala käytiin sitten kylvyssä ja syötiin puuro siinä meinattiin nuhkataa jo puurolusikka suuhun. Ja kysessä oli vielä aivan uusi puurolusikka:) Veeti kävi Gigantissa pappan kanssa ja pappa oli löytänyt alennuksella muumilusikoita ja oli antanut Veetin ihan itse valita mitkä luskat tahtoo. Veeti sitten oli valinnut Nipsu ja Niiskuneiti lusikat :)

Minullekin tuli ihna mukavia uutisia, saan jatkaa kouluani syyskuussa 2011 :) Tammikuussa 2011 olisi alkanut osa jonka kävin jo joten päätin sitten aloittaa syksyllä ihan uutta asiaa. Palan jo halusta päästä koulun penkille opiskelemaan Sosionomiksi :)

Niin ja voisihan sitä kertoa niistä 4v synttäreistä joilla käytiin sunnuntaina. Meno oli mahtava ja päivänsankari piti erityisesti meidän ostamasta BMW merkkisestä pikkuautosta :) Lapsia riitti ja Veetiä kiinnosti erityisesti Lyyti niminen 1v ja 10kk ikäinen tytteli. Tyttö vaan ei tuntunut olevan kiinnostunut Veetistä pätkän vertaa vaan touhusi omia touhujaan.
Lähdimme sitten ajoissa kotiin koska kotimatkaa on yli 200km ja lähtiessämme serkkuni poika Niko tuli halaamaa meitä kaikkia <3 suloinen pikku rasavilli poju <3

Huomenna eli 7.9.2010 on 6kk neuvola Veetillä. Kerron sitten strategiset mitat ja laitan uusia kuvia Veetin ihanista vaatteista ja leluista joita on taas tullut pilvin pimein, kiitos mamman :)

Villasukkia

Veetin jalat kasvavat niin järkyttävästi että silmissä vaan suhisee :) Aloin sitten kutomaan uusia villasukkia pikkusankarille. Yhdet ovat jo valmiit, vain paittelemistä vaille ja toiset joita kudon sinisestä langasta ovat vielä puolitiessä. Näihin nyt tekeillä oleviin sinisiin ajattelin tehdä päälle palmikkokuviota :) Kuvia sukista tulee kunhan kumpikin pari on valmis. Ajattelin myös tehdä tumput, kun talvikäsineet ovat vielä liian kuumat ja Veetillä ei oikein ole välikauteen lapasia. Teen peukalottomat versiot, luultavasti samaa väriä kuin jommat kummat villasukat

Veeti ryömii nykyään ja kohoaa jo konttaus asentoon :) <3 meidän muruliini.

Sunnunntaina Oton synttärit, otelle ostettiin pikkuauto BMW (tietysti)

Kesän saalistusretkien saaliit

Lupasin laittaa kuvia kesällä Veetilla hankkimistani vaatteista. Tässä ei kylläkään ole vielä kaikki, sillä tajusin juuri että tuolla laatikossahan on lisää mitä mammuliini osti Veetille. Hän (oma äitini siis) on eirikoistunut ostamaan Veetille vaatteita, siis ihan kysymättä että mitä tarvittaisiin. Kävin juuri läpi Veetille pieneksi jääneet vaattee ja löysin 3 toppapukua ... mitähän niilläkin tekisi... Ostin Veetille yhden ja vanhempani innoissaan ostivat kaksi toinen kokoa 56 ja toinen 68. No eihän Veeti nyt talvella ollut 68 kokoa, saa nähdä meneekö puku enää kun tulee kylmemmät kelit.

No mutta tässä näitä nyt sitten on:

Brio-kirahvi.

Samainen kirahvi, jolta saa renkaat kaulasta. Meren ystävät
kirja jossa on hupisteltäviä kaloja ja koralleja.


Tässä sitten vaateita. Bodyja 5kpl sukkahousut, sormikkaat, ruokalappu
kahdet housut sekä potkuhuosut ja samettihaalari.


Nämä uudet Tutan siili tuotteet veivät minulta jalat alta!
Niin suloisia että piti sitten ostaa samaa sarjaa potkuhuosutkin.

ui<3


Sinnä näkyypi kusu paita, sekä pikkuisen bodya jossa lukee
masussa this side up ja selässä
turn a ruound

Hurmaannuin nähin. Teidän kyllä miten JÄRKYTTÄVÄÄ
on laittaa lapselle sormikkaa. Muistan jopa kerran kun isä laittoi minulle niitä lapsena.

Nämä ihanat ruskeat lappuhaalarit ovat kokoa 86.
Eli 10cm pitää Veetin vielä kasvaa niin sitten ovat hyvät.
Suloiset kapistukset :)

Ja tähän loppuun on varmasti hyvä kertoa meidän tämänpäiväisestä haahuilustamme!
Täällä meillä on sellainen avoin päiväkoti kuin Soittorasia.
No päätin sitten että mennään sinne poikkeamaan. Päättelin sitten että sen pitää ollo tuolla meidän kaupalla päin kun neuvolatäti niin kerran sanoi.
Lähdettiin siis sinne. Olimme kävelleet jo hyvän matkaa eikä kyseistä katua löytynyt mistään. Lähetin sitten Kullalle viestin että jos katsoisi missä kyseinen Raiviosuonmäki on... Tietysti se oli aivan toisessa suunnassa, eikun sinne siis. Viehoin näin kerrostalon ovessa lapun PÄIVÄKOTI SOITTORASIA oi miten lupaavaa, eikun tuosta portista sisään ja ei, ei siitäkään portista päässty, entäs tuo? ei, ei se ollut sekään. No jos menen tuolta ? Ei sielltäkään pääse. Varmaan puolisen tuntia minä siellä Veeti vaunuissa iloisesti nukkuen hiihtelin hukassa kunnes olin jo luovuttamassa ja löysin Soittorasin oven! Jei hyvä äiti! Ovessa oli lappu: Avaamme jälleen 18.8.2010 Hyvää kesää! %%$@@!!! Ei voi muuta sanoa. No Veeti heräsi ja kikatti iloisti. Totesin Veetille että "Otetaan tämä ihan kuntoilu mielessä ja tullaan siis keskiviikkona uudelleen" Olisin ihan kiva että sitten neuvolassakin tiedettäisiin milloin kyseiset paikat ovat auki... ja että edes himan missä suunnassa ne ovat... kiitoos

Isiä ikävä... siis shoppaamaan

Meidän isi on nyt sitten taas viikon ollut Vantaalla yksinään... Ikävä on kova äidillä ainakin Veetiä ei tunnu harmittavan. Mammalassa on mukavaa. Huomenna isi tulee :)

Tätä ikävää olen siten purkanut ja yrittänyt unohtaa käymällä äitini kanssa kaupoissa. Olen tehtny pussillisen löytöjä Veetille, ihan uusia bodyja kokoja 74-80 sekä ihanat lappuhaalarit kokoa 86 <3 Kuvia pistän kotona tulemaan kesän saalistusretkistäni.

Niin ja Veetillä on nyt ihkaensimmäiset kengät <3<3 oi että poika on suloinen ne jalassaan äidin mussuliini.

Kesän aikana on kaksi vaatekokoa mennyt pieneksi nyt käytämme kokoa 68. Syödään puuroa lihaa ja perunaa kasviksia ja vadelma sekä mustikka on Veetin mieleen, mutta ehdoton suosikki on puolukka puuro. Sitä syödessä mumistaan tyytyväisenä eikä yhtään tarvitse pyytää avaamaan suuta. Kaiken maailman puurot menevät Veetille kuin kuumille kiville :) Kaksi hammastakin on pöllähtänyt suuhun ja lisää on tulossa.

Tänään tajusin että meidän Veeti täyttää 6kuukautta aivan pian! Mihin tämä aika on mennyt? Ei äidin kultavauva ole pian enää niin pikkuinen vauva <3

Kahdet häät ja yhdet hautajaiset

Tämä kesä tuntui lähes täydelliselle. Kesäkuussa häät ja hellettä, heinäkuussa häät ja hellettä. mutta eikös sitä sanota että ei niin paljon hyvää etteikö jotain pahaakin.

Vanhemmillani oli heidän kummityttönsä häät viime lauantaina, ja morsiamen isän leski kuoli samana päivänä vain pari tuntia ennen vihkiäisiä. Hän oli hyvin lähienen isänsä (joka oli oman isäni veli) uuden vaimon kanssa ja luonnollisesti uusikin vaimo (joka oli jo leski ollut kaksi vuotta) kutsuttiin häihin. Lääkäreiden mukaan mitään ei ollut tehtävissä sillä kyseessä oli keuhkoveritulppa. Morsiusparille ei kerrottu koko iltana oikeaa syytä miksi hän ei saapunut paikalle, sanottiin vain että hänet vietiin sairaalaan pahan asmakohtauksen vuoksi.

On se kummaa kun tuo viikatemies rakastaa meidän sukua niin. Viimeiset kuusi vuotta on ollut vähintään yhdet hautajaiset vuodessä välillä joka kahdet samassa kuussa. Isäni kanssa juuri edellis viikolla juteelimme että on se kiva kun nyt on häitä eikä hautajaisia. No ei sille mitään mahda.

Näin jälkeen päin kun ajattelin niin lauantai aamu (siis sinä aamuna kun muutaman tunni kuluttua tuli kuolema jälleen kyllän) oli aivan ihmeellinen. Olimme Kullan kanssa mökillä ja nousin seitsämän aikaan aamulla. Järvi oli aivan tyyni, niin peilityyni että siitä näki oman kuvasa aivan selvästi.

(kuva meidän mökin laiturilta)

Oli jotenkin aavemaisen hiljaista, lämpöä oli vain 16 astetta ja oli hyvin syksyinen ilma. Sanoinkin Kullalleni siinä kun kävelimme mökkiin Veeti sylissä että ompa selkäpiitä karmivaa. Tuffalla siis isäni isällä oli tapana sanoa että kun järvi on aamulla hiljaa ja linnut ei laula joku kuolee. Järvi suree silloin. Saatumaahan se nyt oli mutta kaamea sellainen.

Vähän iloisempiin aiheisiin sitten.
Minulta hajosi puhelin... En tiedä on ko se niin iloista, mutta rikki se nyt sitten on, näppäimet eivät toimi. Kävin kyllä jo ostamassa uudenkin maksoi 69 € ja on vaaleanpunainen Nokia 2690 . Järityttävää miksi nuo vehkeet eivät voi kestää! Ärsyttävää MURRR

Niin ja olen taas Porissa tämän viikon :) Meidän parveketta hiekkapuhalletaan ja maalataan, siinä käryssä ei ole vanha kärppäkään!

Hyvästi tylsä puklurätti!

Kaikki nyt varmasti tietää ne äitiyspakkauksen mukana tulleet valoiset puklurätit. TYLSIÄ! ainakin minusta. Olen yrittänyt löytää niitä kivoja värillisiä ja kuviollisia mitä olen joillakin nähnyt, ja löysinkin, mutta en todellakaan maksa niistä 14€!!!! Joten eikun neula käteen ja touhuamaan.

Tuohon rättiin jossa on muumipeikko (tai sitä se ainakin yrittää esittää) ajattelin lisätä vielä 3 muumipeikkoa lisää jokaiseen kulmaan siis yksi. Ompelukärpänen on purrut.
Huomenna yritän saada aikaan auton saapi nähdä miten käy ;D

Kylässä opitaan

Olimme siis viikon Veetin kanssa Porissa ja Veeti löysi siellä äänensä. Hän alkoi kiljua oiken innokkaasta keskiviikkona ja rakastaa uutta ääntään :)

Isä tuli myös Poriin meidän perässä torstaina päästyään töistä. Lähdimme perjantaina mökille uimaan ja nauttimaan auringosta. Lauantaina sitten kummitätini piti mansikkakakku kekkerti, ja olimme siis mökkinaapurissa juomassa kakkku kahvit.

Lauantaina lähdimme sitten Turkuun Kullan vanhempien luo ja Veeti päätti että nyt pitää päästä kääntyilemään ja alkoi kääntyä selältään mahalle.

Nämä kylälyt ovat näköjään erittän hyödyllisiä kehityksen kannalta.

Kirjurinluodolla

Kirjurinluodon puutarha alue

Äiti-aasi :)

Pikku aasi kirjurinluodossa :)

Ollemme Veetin kanssa Porissa paossa parvekeremontin aiheuttamaa meteliä. Mieltä sahattiin nyt parvekekaiteet pois ja tänään kuulemma osa parvekkeista on hiekkapuhallettu. Päätimme sitten tulla mammalaan viikoksi :) Tulimme maanantai iltana ja olemme lauantaihin asti :)
Tähän mennessä ollaan käyty ostoksilla pari kertaa ja Kirjurinluodolla saman verran :) Ihanaa on.

Ihmeen hiihtäjä!

En ymmärä miks kummassa kaikkia kiinnostaa imetänkö poikaa???? Mitä hel****** se kuuluu kenellekkään miten minä lastani nyt ruokin? Veeti oli ehkä 1kk kun mieheni ystävä (jota inhoan ylikaiken samoin hänen avopuolisoaan) tupsahtaa huoneeseen vaikka Kultani juuri sanoi että syötän poikaa. "Ai sulta tulee maitoo" En osannut siinä muuta kun huutaa että "NYT HEL******N SIITÄ JA VÄHÄN ÄKKIÄ!" Samainen sankari oiken kohteliaasti kysyi "Montakos metrii tuli raskausarpii?" joo kiitos vaan! Mikä steroetypia!!!! Ei niitä kaikille tule! Kuten ei tullut minullekaan. Ärsyttävä äijä!
Nyt tämä hyväkäs sankari oli saanut päähänsä että olimme muka kutsuneet hänet ristiäisiin, ja vain minun kuoleen ruumiini yli! Sitä paisti ristiäiset on tarkoitettu vain lähimmille perheen jäsenille ei joillekin raskausarvista uteleville tolloille!

Toinen minua suuresti kummastuttava asia on kysymys "Onko kiltti vauva?" SIIIS TÄÄÄÄH????? millainen on tuhma vauva?? Okei siis ymmärrän kysymyksellä tarkoitettavan onko vauva kovin itkuinen. Mutta oikeasti, olettaako joku mummeli joka kadulla tulee vastaan pyytää saada katsoa vauvaa tai naapurin kiva täti, että minä siinä sanoisin, lapseni itkevän kamalasti? Ja kuka siinä voi sanoa että oma suloinen kulta itkee kauhesta kun sydän on pakahtua ylepydestä kun omaa lasta kehutaan. Ei siinä tilanteessa voi vastata kuin "On oiken kiltti:)" Mikä kiltti??? Ei vauva voi olla tuhma!!!! Eikä se ole tuhma jos se itkee sillä on hätä, kyllä on tyhmä kysymys.

Tähän päätän torstain pähkäilynyi hyvää yötä ja huomenta ;)

P.s pahoillani kirjoitusvirheistä :D Lukihäiriö iskee välillä vähän voimakkaammin :D

Tässä mielenrauhaa purkauksen jälkeen

Sama pää kesät talvet

Unohdin vallan edellisestä postauksestani Veetin uuden ruokalapun kaksi lusikkaa lautasen ja lelun.

Marimekko-ruokalappu saatiin kun avattiin pankissa pojalle tili. Nalle-Puh lautanen löydettiin Porin Muksu-Massista ja maksoi 2€. Nyt lautanen on tiuhaan käytössä kun harjoitellaan kiinteän syömistä.

Tässä taasen pojan luksikat kuvassa. Vihreän silikoonisen sammakkolusikan sain kun äitini tilaisi minulle Vauva-lehden, ja lila tuli Naperokerhosta. Olen käyttänyt nyt lähinnä vain tuota sammakkolusikaa, sillä se on niin mukavan pehmeä ja uskon sen olevan hellempi ikenille kuin tuo muovinen. Lila lusikka muuttuu punaiseksi kun ruoka on liian kuumaa. Niii tulihan sieltä Naperokerhosta myös -40% ale-kuponki ja yksi vaippa... nauroin kun avasin. Kuulemma sain hienon tervetulijaislahjan... joo 1 vaippa mikä seki oli liia pientä kokoo.

Tämäkin perhonen löytyi Muksu-Massista ja maksoi 3€ Meidän poikaa kiinnostaa kovasti kun rätisee ja peilistä näkee oman kuvankin.

Kummitäti osti turvaistuimeen "turvavavyö kaverit"

Apina soi (onnksi hyvin hiljaa) ja norsu on muuten vaan suloinen. Turvaistuimessa oli kyllä nuo niskatuet/suojat mukana kun ostimme mutta ovat nuo huomattavasti suloisemmat :)

Nyt mietin että olikos siinä kaikki?? Varmasti jotain jäi vielä pois mikä on uutta xD No sitten jää :) Nyt alan pohtimaan mitä ostan äidilleni nimipäivälahjaksi.

Juhannus kuvina :)

Juhannusta vietimme mökillä vanhempieni ja isovanhempieni kanssa. Kummisetäni luona (aivan mökin naapurissa) oli serkkujani perheineen juhannusta viettämässä. Hyttysiä oli ja ne tapansa mukaan rakastivat minua erittäin ahkerasti... varsinkin jalkojani.

Onnistuin lukistemaan meidät ulos omasta mökistämme... onneksi vain kerran :D

Poikkesimme Porissa Kodin Terrassa ja sieltä löysimme nämä ihanat naulakot, jotka sitten päätyivät mökin sienään :) Olivat poistomyynnissä maksoivat vain 1€ kappale

Hylätty mökki tien varressa

Veeti sai oman vihdan :)

Kokossa poltettiin kaksi vanhaa sänkyä ja kantoja.

Äitini oli taas vähän käynyt ostelemassa Veetille vaatteita:) 5 bodya potkarit reiman lakin ja kolme kirjaa. Poikkesin minäkin aleissa ja löysin itselleni 2 paitaa seppäläestä kumpikin maksoi 10E ja veetille tuon ruskean hellelakin mikä näkyy kuvassa eurolla. Ostin Veetille myös sukkia seppälästä, mutta ne unohtuivat mammalaan :D

Olemme aloittaneet perunan syömisen:) Niin pahaa on peruna Veetin mielestä että meinaa kyökkä tulla :D Eilen kyllä meni peruna jo paremmin alas. Kyllä se siitä maistumaan alkaa kunhan tottuu makuun

Viikko mökillä

Kullalla on tämä juhannus viikko lomaa, joten lähdimme mökkeilemään. Juhannuksen jälkeen siis kasa kaupalla kuvia luvassa ;) Toivottavasti hyvät kelit juhannuksena ;)

Hyvät Jussit kaikille :)

Linnunpoikasia ja makkaran paistoa

Vietimme viikonlopun jälleen mökillä. Meidän pikkuinen mökkimme on jo täysin valmis juhannuksena.

Laitoin äidin kanssa verhot ja isä ja Kulta kiinnittivät rullaverhot paikoilleen. Tällä viikolla vanhempani tuovat kalusteet sisään ja sitten mökki odottaakin enää yöpyjiään :)

Juhannus vietetään mökissä serkkuni, Veetin kummitädin, kanssa. Mukavaa saada omaa tillaa ja rauhaa. Rauhaa varsinkin mammaltani, ihme siinä on oikea pakkus. Saaranaa minulle miksi en anna Veetille vettä mihin on sekoitettu hunjaa. Hunajahan on kielletty pieniltä ja mitäs jos Veeti onkin jollekin siitepölylle allerginen ja saa kauhean kohtauksen siitä! Hyvä ihme sentään. Antaisi nyt minun kasvattaa poikani niinkuin minä parhaaksi nään... niin ja tällähetkellä näen perhaaksi sen että aloitamme antamaan kiinteää ruokaa ja PISTE.

En rupea odottamaan neuvolan aamenta tässä asiassa, poika on jo 4kk joten on korkea aika aloittaa peruna ja porkkana sekä peruna ja banaani :) Velliä onkin Veetille tullut annettua ja pitkään.

Tässä nyt niitä on, otsikossa lupaamiani linnunpoikasia :)

Sinitiainen oli tehnyt pesän vnahaan postilaatikkoon kummisetäni luona (siis siinä aivan meidän mökin vieressä) Lauantaina kävin hiljaa kurkkaamassa pesään ja nappasin kuvan. Siellä niitä oli, järkyttävän rumia pieniä lintuja suut apposen ammollaan. Sunnuntaina kävin uudelleen kun emoa ei enää ollut näkynyt käyvän pesällään. Poikaset makasivat heikkokuntoisina pesässään. Emo oli joko jäänyt haukan tai jonkun muun pedon kynsiin tai hylännyt pesän. Sääliksi kävi niitä pikkuisia ;( Jos Veeti olisi isompi ollut olisin ehdottomasti ottanut yhden pojan pesästä ja olisimme hoitaneet se isoksi. Mutta nyt kun vauvakin on vielä niin pieni en jaksa mitenkään enään hoitaa linnun poiksta. Kylmettynyt poikanen olisi laitettu vain lämpimään saunaan tai uuniin (uuni siis ei mitään 100 astetta vaan hitusen lämpimälle) ja sitten matoja suuhun. Hoidin näin oman isäni kanssa varpusen poikasen ollessani lapsi. Hommaa siinä on mutta erittäin antoisaa. Luonnon laki se on että heikoimmat kuolee. Mistä sitä tietää vaikka poikasissa olisi ollut jokin sairaus ja emo hylkäsi ne siksi. Surullista... vieläkin selkäpiitä karmii ajatella poikasten kohtaloa.

Tänään meidän grillipaikalla järjestettiin grilli-ilta ja juteltiin tuosta meidän parvekerempasta. Aika yllätyksiä oli tullut. Homeessa osa toisen talon pervekkeista ja kokonaisia seiniä oli jouduttu kaatamaan nurin. Ja kuulemma tämä meidän parveke mikä on eteläsivulla on alttiimpi luonnon voimille... ei kuulemma halunnut maalata piruja sienille mutta kuitenkin... hui sentään! Tarjolla oli grilli makkaraa kahvia ja pullaa sekä piirakkaa. Sain piirakan ja kahvin käteeni ja aloimme puhumaan remontista. Väki tuntui olevan aika kyllästynyt hallituksen tapaan hoitaa asioista. Keskustelu kävi sitten vähän kärttyisäksi ja Veeti päättä keventää tunnelmaa kiljaisemalla rieumukkaasti kesken kaiken. Kaikki rämähtivät nauruun ja Veeti jatkoi sooloaan vähän väliä.

EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!!!!!!!

Meidän kamera on rikki

kuvasin sillä eilen eikä mitään häiriötä ollut. Tänään sitten otin kuvan Veetistä kun hän nukkui niin suloisena. Näyttö meni harmaaksi ja siinä vilisti valkoisia viivoja, painoin menu näppäintä että olisin päässyt valikkoon mutta sekään ei auttanut, sammutin kamaran ja se sitten toimi. Nyt pitää viedä korjaukseen että menee vielä takuuseen.

Tääläinen kaunokainen se on Canon Eos 500D

Ostimme sen kun kummatkin rakastamme valokuvausta ja omat kameramme olivat jo aikansa eläneet. Sattumalta olimme ostaneet samanlaiset kamerta Canon power Shot s3is:ssät :) Emme vielä silloin edes tunteneet toisiamme :) Kuvaaminen meidät oikeastaan yhdistkin :)

Tälläinen pikkuinen jokapaikkaan taipuva kaveri se oli :)

Tai on edelleen, toimii kyllä mutta on vähän hitaan puoleinen. Oiken hyvä sillä oli harjotella kunnes siirryin järkkäreihin :)

Pojulle pyörä

Veeti on nyt sitten saanut oman pyöränkin xD Poika on vasta 3kk ja muutama viikko päälle niin hänellä odottaa mamman ja papan luona oma pyörä

Pyörä on ollut kahdella lapsella ennen Veetiä, mutta kumpikaan ei ole ajanut sillä kuin kerran tai kaksi, joten täydessä kunnossa. Takahäkillä on vielä kuljetuslaatikko johon Veeti voi sitten laittaa hiekkalelut ja muut aarteet kun lähdetään pyöräilemään.

Saimme myöskin 3 Finlayssonin lasten peittoa sedältäni. Hänen vaimo oli löytänyt ne asukastuvalta ja ajatteli että meillä on varmaan käyttöä niille. Kyllä meillä onkin :) Saimme nyt peiton Kullan vanhempien luokse niin ei aina tarvitse muistaa kiikuttaa omaa mukana ja sitten kotiin jää vielä kaksi joita voi sitten levitellä Veetin alle tämä leikkiessä lattialla.

Näin Lildlin lehdessä mainoksen mobilesta joka soittaa musiikkia ja pyörii. Hintaa oli vain 14€ olen saman tyyppisiä katsellut muualla ja maksavat kaikki yli 20€ en ole sitten raaskinut ostaa.
Kiisimme sitten Veetin päivä unien aikana läheiseen lildliin ja kävin ostamassa:)

Tällainen se nyt sitten on :)

Äiti ja poika kumpikin tyytyväisiä. Einsimmäisenä iltani piti laittaa mobile pois päältä kun uni ei meinannut tulla millään oli niin mielenkiintoista katsella ankkojen ja lampaiden pyörimistä.

Huomenna ajattelimme poikeata vaunu-aittaan Veetille katsomaan rattaita. Siellä oli tarjouksessa Carenan rattaat 99€. Käydään nyt ensin ihan vaan katsomassa noita. Poriin tullessamme käymme Muksu-Massissakin katsomassa. Pitää vähän vertailla millaisia on markkinoilla ja mitkä tuntuvat itsestä parhaalta.

Nuo meidän nykyiset

ovat tällaiset, mutta vaan väriltään beiget.

Ovat aika lämpimät kuumilla keleillä ja erittäin epäketterät (onko epäketterä edes sana?? Jos ei niin mikä sana sitten on ketterän vastakohta O.o ei voi ymmärtää nyt ) kaupassa jossa saisi olla helposti kääntyvät vaunut. Meidän ei itse rattaita onneksi tarvitse ostaa vaan minun mammani lupautui ostamaan meille ne kunhan vaan mieluisat löydetään.