Sadepäivän piirakkahöpinöitä

Ei nyt tänään sentään ihan koko päivää satanut mutta iltapäivästä iltaan asti tuli vettä harmillista. Vaikkakin hyvä sää on mielestäni vai pukeutumiskysymys, mutta tänään sade jotenkin vain laski mielentilaani. Lisänä vielä se että meillä on EDELLEEN koko parveke peitettynä joten olohuoneesta näkymä on tämä:

Todella viehättävä... Olen jo unohtanut miltä meidän takapihalla edes näytti. Meillä on olohuoneessa parvekekalusteet kun eivät muualle mahdu, erittäin viehättävää. Remointin pitäisi pian valmistua, ja tuleehan siihen vielä 7000€ lisää lainaakin.

Nooh mutta pirteämäpiin asihoin:)

Olen jo pari päivää tuuletusparvekkeella kaniamme herjatessa nuuhkinut ihania omenan tuoksuja. Naapurimme näet säilyttivät omenoitaan tuuletusparvekkeella. Ette uskokaan miten paljon teki mieli napata yksi ja syödä! Nams noita punaposkisia kaneliomenoita :)
Eilen illalla sitten soi ovikello ja Kulta ehti manata että varmana tv-lupatarkastaja mutta siellä olikin naapuri, joka kysyi tahtoisimmeko omenoita kun heillä on niitä aivan liikaa. Tieytsi meille kelpasi :)

Siinä niitä nyt on! Ihania syksy omppuja!
Päätin sitten leipoa piiraka. Meillä ei ollut vaniliinisokeria eikä fariinisokeria, joten aamulla kun lähikauppa aukesi niin kipitin sinne ja ostin. Kotiin päästyäni Veetin nukkuessa aloitin leipoa.
Reseptinä minulla on yksinkertainen Nellin piirakka:

2 munaa
2 dl sokeria
1tl vaniliinisokeria
3 1/2 dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhetta (laitan itse vähän reilummin)
1 1/2 dl maitoa
150g margariiniä (käytin lorauksen rypsiöljyä tulee keveämpää)

Sitten vaan kaikki sekaisin ja vuokaan ja omput tai marjat päälle ja päälle fariinisokeria jotta saadaan aikaan kaunis kullanruseka pinta. Fariinisokeri myös antaa mukavan maun jos omenat ovat kirpeitä ;) uuniin 200 astetta ja siinä se

ja tälläinen siitä sitten tuli

Ei se nyt mikään taideteos ole mutta hyvää se oli!

Söin kolme palasta kahvin kera ja voin sanoa että kyllä hymy tuli huulille :) En ole mikään leipoja tyyppi mutta tämä Nellin piirakka on niin helppo tehdä ja nopea että sen tekee ihan ilolla :)

Veetikin maistoi omenaa ensimmäisen kerran eilen, eikä suu mennyt yhtään mutruun :) Tässä pikku omenaposkemme nukkuu :) <3

Sain tänään myös valmiiksi Veetin villasukat :)

Tämä väriään vaihtava lanka mukavaa kutoa, ei tarvitse erikseen tehdä raitoja ja jälkeen sitten tuskastua eriväristen lankojen päättelemisen paljouden kanssa. Ainoa huonopuoli on se että lankaa menee hukkaan jos tahtoo aivan samaan tapaan vaihtuvat värit sukkiin. Päätin sitten että ei ole mitään väliä jos toinen sukka alkaa vähän tummemmalla ja toinen loppuu vaalean siniseen ja toinen tummansiniseen raitaan.